lauantai 19. toukokuuta 2012

Yöllisen koiran merkillinen tapaus



Mark Haddon: Yöllisen koiran merkillinen tapaus, 2003. Otava.

Mark Haddonin romaani Yöllisen koiran merkillinen tapaus kertoo 15-vuotiaasta Christopherista. Romaani on tyyliltään juoninovelli, koska romaanissa on selkeä juoni, joka päätty yllättävään loppuratkaisuun.

Kirjan päähenkilönä on 15-vuotias Christopher Boone, joka sairastaa aspergerin syndroomaa.  Poika ei osaa asettua toisen ihmisen asemaan eikä tulkita ihmeitä. Christopher on matemaattisesti erittäin viisas, hän pitää alkuluvuista sekä hänellä on omia jyrkkiä mielipiteitä. Hän ei esimerkiksi voi koskea ruskeaan eikä keltaiseen eikä hänen ruokansa saa sekoittua keskenään. Christopher on erittäin sympaattinen ja fiksu kaveri. Pidin erityisesti siitä, että hän kuvaili asiat erittäin selkeästi ja ymmärrettävästi. ”Olen 15 vuotias, 3 kuukautta ja 2 päivää.”

Kirjassa ei niinkään keskitytä miljöön kerrontaan, paitsi kun ympäristö oli Christopherille merkittävä. Hän esimerkiksi kuvaili naapuruston erittäin tarkasti, sillä se auttoi häntä selvittämään, kuka koiran oli murhannut.

Romaani kertoo Christopherin salapoliisityöstä. Hän haluaa selvittää naapurin Wellington koiran kuoleman, vaikka moni kieltää pojan sekaantumasta muiden elämään. Christopher päättää kuitenkin selvittää koiran kuoleman syyn. Matkalla hän saa yllättäviä sekä epämielyttäviä asioita selville perheestään.  Romaanin mahtuu niin nyrkkejä,  valheita, pettämistä kuin poliisejakin.

Romaanissa on minäkertoja, koska se etenee yksikön ensimmäisessä persoonassa. Christopher havainnoi  ympärillään olevia ihmisiä. ”Hän vai istuutui sängylle viereeni ja pani kyynärpäät povilleen.” Roomani on kirjoitettu täysin Christopherin näkökulmasta, koska hän on itse sen kirjoittanut. ” Tämä on rikosromaani. Sibhan sanoi, että minun kannattaa kirjoittaa jotain sellasta, mitä haluaisin itse lukea.” Mielestäni romaanin tekee luotettavaksi se, että Christopher kuvailee tapahtumia niin selkeästi, tuo esiin kuvia, joissa hän käy sekä se että hän kertoo, että hän ei voisi ikinä valehdella.

Tempo romaanissa oli melko normaali. Kirjassa on selkeästi kaksi eri vaihetta. Christopher kertoi salapoliisityöstä ja omista ajatuksistaan sekä kiinnostuksestaan matematiikkaa kohtaan.  Kirjan lopussa esiintyy kuitenki hidastuksia, sillä loppuratkaisua ei haluta kertoa heti. Toistoja esiintyy myös paljon, koska Christopherin ajatukset tulevat moneen kertaan esille. Esimerkiki se, että hän ei pidä keltaisesta ja ruskeasta mainitaan moneen otteeseen.

Toistuvana elementtinä toimi selkeästi se, että Christopher halusi selvittää koiran kuoleman ja olla salapoliisi, vaikka häntä monesti varoitettin, että tutkiminen olisi raskasta. Hän ei luovuttanut, vaikka mutkia oli matkassa.

Kirjan teemana oli mielestäni viisaus. Vaikka Christopher sairastikin aspergerin syndroomaa hän oli erittäin viisas poika! Kirjassa oli paljon Christopherin viisauksia, joista lukijakin varmasti oppi jotain!  Hän mm. selitti, miten alkuluvut saa selville, toisen asteen yhtälön sekä miten löytää määränpäähän, jos on lähellä sitä, mutta ei kuitenkaan löydä perille.

Kirjassa on paljon matemaattisia malleja, symboleja, karttoja ja pohapiirrustuksia, joita Christopher on halunnut tuoda kuvin esille selitysten rinnalle. Tapahtumat oltiin myös kirjoitettu hyvin yksinkertaisella ja selkeällä suomen kielellä.

1 kommentti:

  1. Anna tekstillesi oma otsikko.

    Huomaa, että romaani ei voi olla novelli...

    Christopheria voi pitää epäluotettavana kertojana siksi, että hän ymmärtää asiat usein väärin. Haddon on kirjoittanut niin, että Christopherin näkökulma säilyy, mutta lukija pystyy jo ennen Christopheria tajuamaan, miten asiat romaanin maailmassa todella ovat. Vaikka minäkertoja korostaa rehellisyyttään ja kertoo ikään kuin vilpittömästi sen, mitä havainnoi ja päättelee, lukija pystyy huomaamaan, mitkä päätelmistä ovat virheellisiä esimerkiksi elämänkokemuksen puutteen tai sairauden vuoksi.

    On hauskaa, että huomasit varsinaisesta juonenkuljetuksesta irrottautuvat asiat, esimerkiksi alkuluvut ja muut matemaattiset pohdinnat.

    Kirjan kielestä voisit ottaa jonkin pidemmänkin sitaatin malliksi.

    VastaaPoista